Liivi Kätevä&Tekevä-messujen muotinäytökseen

Viimeinen Kätevä&Tekevä-messujen muotinäytökseen valmistamani vaate oli liivi. Liivi kuuluu asukokonaisuuteeni Pesäkallion-tiimin osiossa. Tiimin yhteisenä "punaisena lankana" tietenkin yhtenäinen värimaailma, luonnossa liikkuminen ja roskaamisen vähentäminen.

Pesäkallion moodboard

Pinterestiä selaillessa näin kuvan liivistä, joka oli tehty punomalla (korinpohja) ja siinä materiaalina oli ilmeisesti käytetty tilkkuja ja muuta kangasylijäämää. Ajattelin, että tämähän voisi olla muotinäytöksen kannalta näyttävä osa vaatekokonaisuudessani. Piirsin luonnoksen ja jäin miettimään sopisiko liivi muihin aiemmin suunnittelemiini vaatteisiin.

Halusin toteuttaa koko asukokonaisuuteni kierrätysmateriaaleista, joten tähänkin liiviin etsin materiaaleja kierrätyskeskuksista ja kirppareilta. Etsin materiaaliksi paksuhkoa trikoista ylijäämää, koska trikoon voisi leikata "kuteeksi", eikä se lähtisi purkenemaan ja rispaantumaan leikatuista reunoista.
Etsin materiaaleja pitkään, mutta en löytänyt sopivaa materiaalia ylijäämänä eikä sitä myöskään ollut saatavilla muotinäytöksen yhteistyökumppaneilta. Kun olin käyttänyt liivin materiaalien etsimiseen melkein 7 tuntia, päätin luopua liivin valmistamisesta. Päätökseen vaikutti myös se, ettei tästä liivistä tulisi minulle käyttövaatetta enkä olisi halunnut valmistaa mitään vaatetta käytettäväksi vain muutamaa näytöskertaa varten.

Opettaja kuitenkin kannusti minua valmistamaan vielä liivin, kun olin sen kerran suunnitellutkin. Ihmeekseni koulun varastosta löytyi myös vanhoja messu t-paitoja, jotka olivat siis ylijäämää ja käytettävissä. T-paidat olivat mustia ja valkoisia, joten valkoiset paidat voisi värjätä. Materiaali ei ollut sitä mitä olin suunnitellut, mutta vaihtoehtojakaan ei ollut. 

Pinterestin ideakuva ja oma luonnos.

Sitten aloinkin värjäämään t-paitoja, ja ensimmäistä kertaa värjäsin nestemäisillä väreillä. Olen aiemmin värjännyt kankaita ja vaatteita marketeissa myytävillä jauhe-tai nappi valmisväreillä (Dylon, Nitor), joten tässä pääsin oppimaan uutta. Valitsin värit Pesäkallion tiimin värikartan mukaan (sinapinkeltainen ja sininen) ja luin ohjeet värjäykseen värien valmistajan nettisivuilta. Itse värjäys tapahtui valmistajan ohjeen mukaan pesukoneessa.
Värjäämisen lopputulos ei ollut aivan sitä mitä odotin, sininen väri taittui osittain väärään sävyyn ja keltainen väri jäi liian haaleaksi. Punnitsin ja mittasin värit sekä kiinnityssuolan valmistajan ohjeen mukaan, joten en tiedä miten olisin voinut tämän välttää. Ja vasta värjäyksen jälkeen sain tietää, että nestemäisiä värejä olisikin voinut sekoittaa keskenään ja tehdä omaa sävytystä.

Värjätyt t-paidat

Liiviin en tehnyt kaavoitusta ollenkaan, vaan tein liivin muotoilemalla mallinuken päälle. Olen aiemmin tehnyt kokonaan muotoilemalla jotain vaatteita, joten tämä oli tuttu metodi.

Kun paidat olivat värjäyksen jälkeen kuivuneet, rupesin leikkaamaan niitä "kuteiksi ja loimiksi", joista voisin punoa liivin. Punomalla olen aiemmin tehnyt jotain askarteluja tms., mutta en koskaan vaatetta. Tavallaan tässäkin siis oli mahdollisuus tehdä jotain uutta.
Punoin ensin aivan löyhän ristikon, jolla sain liivin muodon ja ääriviivat kokeiltua mallinuken päälle. Ristikon päitä vähän ompelin yhteen, jotta se pysyisi kasassa. Muutoin koko liivin valmistuksessa en käyttänyt ompelukonetta tai saumuria, pelkästään punoin kangassuiruja yhteen.

Liivin alku

Kun olin saanut punottua ja muotoiltua miehustan suurin piirtein kasaan, aloin muotoilla liivin pystykaulusta. Tämä oli vaikein osa liivin tekemisessä, koska t-paidan pehmeä trikoo ei meinannut millään pysyä pystyssä ja muotoilu oli hankalaa kangassuirujen valuessa alaspäin. Päädyin solmimaan kangassuirut pääntielle ja tekemään kauluksesta niin paksun, että se pysyisi volyymin ansioista pystyssä. 

(Poikkileikkauskuvia en tehnyt liiviin, koska ommeltavaa siinä ei ollut, eli saumoja, tukikankaita, vuoritusta, kiinnitystä tms.ei tullut.
Myöskään hoito-ohjetta liiville en voi antaa, koska tämä on pelkkä näytösvaate, eikä ole tarkoitettu pestäväksi ja käytettäväksi.)

Oma arvio:

En voi sanoa olevani tyytyväinen tähän liiviin. Se ei ole sellainen mitä olin suunnitellut, tai ylipäätään se ei ole sellainen vaate minkä olisin halunnut valmistaa. Värit eivät olleet suunnitelmani mukaisia, materiaali ei ollut se mitä halusin ja loppupelissä koko ajatus vaatteen valmistamisesta pelkästään näytöstä varten sotii arvojani vastaan.

Opin kuitenkin liivin valmistamisessa jotain uusia asioita, esim. nestemäisillä väreillä värjäämisestä, ja uuden oppiminen on aina myönteinen asia. Pidän myös muotoilemisesta ja sitä haluaisin vielä oppia lisää. Punomisen tekeminen oli myös mukavaa ja ehkä tätä tekniikkaa voisi käyttää jossain toisessa vaatteessa vain pienessä osassa.

Kuva:Tapani Nieminen

Liivi muotinäytöksessä mallin päällä, Kuva: Janita Tuominen.

Pusero Kätevä&Tekevä-messujen muotinäytökseen

Seuraavaksi valmistin puseron Kätevä&Tekevä -muotinäytökseen. Pusero kuuluu asukokonaisuuteeni Pesäkallion-tiimin osiossa. Muotinäytöksen jälkeen pusero tulee itselleni käyttövaatteeksi.

Ajatukseni oli tehdä collegepusero, ylijäämäkankaasta tai vanhoja college-vaatteita hyödyntäen ja sitten värjätä paita vihreällä sävyllä. Suunnittelin puseroon pääntielle nappilistan ja etukappaleelle lehtikuvioinnin, mikä tulisi aplikointina. Puserosta tulisi väljä, niin että siinä olisi mukava liikkua ja puuvillacollege olisi myös lämmin ulkoillessa.

Halusin tehdä koko Kätevä&Tekevään tulevan asukokonaisuuden kiertotalouden-periaattein, joten kun sopivaa materiaalia ei löytynyt kierrätyskeskuksista tai yhteistyökumppaneiden ylijäämästä niin piti ruveta miettimään kompromissia. Joko ostaisin uutta college-kangasta tai tekisin puseron jostain muusta materiaalista, mitä olisi saatavana ylijäämänä. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, ja materiaaliksi löysin kierrätyskeskuksesta ylijäämäpalan vihreää 100% viskoosia.

Puseron luonnos

Piirsin puvun peruskaavan Grafiksella omilla mitoilla ja kuosittelin siitä puseron kaavan. Lisäsin väljyyttä kaavaan kauttaaltaan, muutin muotolaskokset väljyydeksi, laskin hihan olkapäältä alaspäin, lyhensin hihaa, avarsin pääntietä ja lyhensin miehustan pituuden ylälantion yläpuolelle. En tehnyt puserosta protoa puseron väljän mallin vuoksi, vaan käytin isompia saumanvaroja sovitusmuutoksia varten. Sovitusmuutoksia tuli vain hihaan, madalsin pyöriön korkeutta ja loivensin pyöriön kaaria.

Puseron työvaihekuvia

Puseron valmistamisessa oli haasteita. Ylijäämäviskoosia oli vain pieni pala, joten leikkuusuunnitelma oli tehtävä millilleen jotta kangas riittäisi. Kangas ei tästä huolimatta riittänyt pääntien muotokaitaleisiin, joten tein jäljelle jääneistä tilkuista vinokaitaleen pääntien huolittelua varten.
Kangas alkoi myös rispaantumaan reunoista todella voimakkaasti jo heti leikatessa, ja silittäessä silitysraudasta irtosi jotain likaa kankaaseen.
Myöskin aplikointien kanssa tuli ongelma, koska puseron materiaali ei ollutkaan alkuperäisen suunnitelmani mukaista collegea. Toispuoleisesti tehtävä aplikointi teki ohuen vaatteen raskaaksi toiselta puolelta ja jo keskeneräinen pusero valui nuken päällä, niin että aplikoitu puoli puserosta valui helmasta alemmaksi. 

Puseron työvaihekuvia

Puseron työjärjestys:

1. Kiinnitä tukikankaat nappilistoihin ja rannekkeisiin.

2. Huolittele nappilistat toisesta pitkästä reunasta.

3. Kiinnitä nappilistat etukappaleelle, leikkaa auki ja tee tikkaukset.

4. Tee aplikoinnit etukappaleen toiselle puolelle.

5. Ompele olkasaumat, huolittele yhteen.

6. Kiinnitä kaitale pääntielle, tee tikkaukset.

7. Ompele etu- ja takakappaleiden sivusaumat ja samalla myös hihojen sivusaumat, huolittele yhteen.

8. Ompele ompele rannekkeet yhteen lenkiksi, kiinnitä ne hihansuihin. Tee tikkaukset.

9. Ompele helmakäänne.

10. Kiinnitä nepparit.

11. Silitä ja siisti langanpätkät.

Puseron poikkileikkauskuvat:

(Tämä kuva on käsin piirretty, tähän tulee jossain vaiheessa Illustrator-kuva.)

Puseron materiaalitiedot ja hoito-ohje:

Puseron materiaali on ylijäämänä kierrätyskeskuksesta löytynyt kangaspala,
-100%viskoosi (kankaassa oli vielä tallella lappu materiaalitiedosta).
-Aplikointien materiaali on ohutta puuvillasekoitetta, tilkkulaatikosta löytyneitä leikkuujäte paloja.
-Nepparit metallia.

Hintalaskelma:

Oma arvio:

Jouduin tekemään puserossa monessa vaiheessa kompromisseja ja se vaikutti lopputulokseen. Ensimmäinen kompromissi oli materiaalin vaihdos collogesta ohuehkoon viskoosiin.

Viskoosikangasta oli myös niin pieni pala, että huolellisesta leikkuusuunnitelmasta huolimatta siitä ei riittänytkään pääntien muotokaitaleisiin kangasta, vaan pääntien huolittelu piti tehdä vinokaitaleella. (vinokaitaleen sain juuri ja juuri tehtyä leikkuupaloista). Ommellessa en saanut kuitenkaan pääntietä mielestäni tarpeeksi siistiksi vinokaitaleella, purin ja tein sen uudestaan neljä kertaa eikä lopputulos ollut siltikään mielestäni hieno.

Jos tekisin nyt puseron uudestaan, niin tekisin paljon asioita toisella tavalla. Ensinnäkin tekisin puseron alkuperäisen suunnitelman mukaan collegeneuloksesta ja pääntien resorista. 

Aplikoinnit tekivät ohuesta viskoosipaidasta toispuoleisesti raskaan ja mitä luultavammin puran koko aplikoinnin pois muotinäytöksen jälkeen, kun pusero tulee omaan käyttööni.

Pidän kyllä viskoosipaidoista, ja kankaan väri oli juuri se mitä hain, mutta tässä mallissa viskoosi materiaalina ei toimi niin kuin olin suunnitellut. Pidän kuitenkin suunnittelemastani ja kaavoittamastani puseron mallista. Kaavoitus myös onnistui mielestäni hyvin ja selvisin vain pienillä sovitusmuutoksilla.

Kuva muotinäytöksestä, kuvaaja Tapani Nieminen. 

Housut Kätevä&Tekevä-messujen muotinäytökseen

Seuraava valmistettava vaate oli housut. Nämä housut tulevat myös Kätevä&Tekevä-messujen muotinäytökseen, Pesäkallion tiimiin. Muotinäytöksen jälkeen housut tulevat itselleni käyttövaatteeksi.

Aloitin housujen suunnittelun keräämällä ideoita Pinterestistä. Halusin ehdottomasti tehdä housuihin isot taskut. Mietin samaa toiminnallisuutta kuin farkkutakin kohdalla, luonnossa liikkuessa ei aina ole laukkua mukana ja tarpeelliset tavarat saa hyvin kulkemaan isoissa taskuissa. Suunnittelin lahkeensuihin solmiamisnauhat tai kuminauhakujan, estämään luonnossa liikkuessa esim. oksien menemistä lahkeisiin. Halusin housuihin väljän istuvuuden, niin että housuissa olisi mukava liikkua. 
Myös vyötäröstä tulisi väljä, kuminauhallinen vyötärökaitale ja vyö ilman vetoketjua tai nappikiinnitystä. Mietin myös housujen materiaalivalintaa vaatteen kestävyyden kannalta, ohut kangas olisi ehkä ollut kevyt ja mukava, mutta paksumpi kangas on kestävämpi (myös luonnossa liikkumiseen). Materiaalivalintaan vaikutti tietenkin myös se, että mitä oli saatavana ylijäämänä tai kierrätyskeskuksesta, koska halusin tehdä koko asukokonaisuuden kiertotalouden periaattein.

Ideoita housuihin, kuvalähde Pinterest

Piirsin ensin housun peruskaavan Grafiksella omilla mitoilla. Kuosittelin kaavan: laskin haarakoukkua ja lisäsin vähän väljyyttä kauttaaltaan (jätin myös vyötärön muotolaskokset väljyydeksi), sekä korotin vyötäröä ja lyhensin hieman lahkeenpituutta. Tein kuositellusta housunkaavasta proton lakanakankaasta ja ehkä hieman yllätykseksi housut istuivat täydellisesti eikä sovitusmuutoksia tullut.

Housujen luonnostelua

Housujen työjärjestys:

1. Ompele taskupussi vyötärölle taskun kaarteeseen, oikeat puolet vastakkain. Tee viistot aukileikkaukset etukappaleen taskun saumanvaroihin. Käännä taskupussi nurjalle ja ompele ulompi taskupussi kiinni siihen, huolittele saumurilla sauma.

2. Ompele takataskuihin käänteet, kiinnitä takataskut takakappaleisiin tikkaamalla.

3. Ompele lahkeiden sivusaumat, huolittele yhteen. Ompele lahkeiden sivusaumat, huolittele yhteen. Ompele haarasauma, huolittele yhteen.

4. Ompele vyötärökaitaleen lyhyet päät yhteen, ompele vyötärökaitale toisesta reunastaan vyötärölle oikeat puolet vastakkain. Tee tikkaus kaitaleen yläreunan taitteen viereen. Ompele kuminauhan päät yhteen ja aseta kuminauha vyötärökaitaleen väliin. Ompele vyötärökaitaleen avoin reuna housujen nurjalle puolelle. Tikkaa kuminauha keskeltä kiinni vyötärökaitaleeseen ja ompele vyötärökaitale kiinni.

5. Valmista vyö ja vyölenkit, kiinnitä vyölenkit housujen vyötärölle. Pujota vyö lenkkeihin.

6. Ompele lahkeensuun käänne ja jätä kuminauhaa varten aukko käänteeseen. Pujota kuminauha ja ompele kuminauhan päät yhteen. Sulje käänteen aukko.

7. Valmista solmiamisnauhat lahkeensuita varten. Ompele nauha kiinni lahkeen sivusaumaan nauhan keskeltä.

8. Silitä ja siisti pois langanpätkät.

Housukankaan leikkuu

Housujen tasokuva ja poikkileikkauskuvat:

(Tämä kuva on käsin piirretty, tähän tulee jossain vaiheessa Illustrator-kuva)

Materiaalitiedot ja hoito-ohje:

Housujen materiaali tuli ylijäämänä muotinäytöksen yhteistyökumppanilta. Tarkkaa materiaalitietoa ei ollut enää saatavilla, mutta arvelisin kankaan olevan puuvilla-polyesteriä.

(Hoito-ohjeen kuva on käsin piirretty, tähän tulee jossain vaiheessa Illustrator-kuva)

Hintalaskelma:

Oma arvio:

Housujen tekeminen onnistui mielestäni hyvin. Etenkin kaavoituksen onnistumisesta olin positiivisen yllättynyt, olen kokenut housun kaavoittamisen aina haastavaksi. Olin alun perin miettinyt tekeväni tummanruskeat housut, mutta ylijäämänä löytyi vain tummanvihreää kangasta. Se ei kuitenkaan loppupelissä ollut huono asia, vaan tummanvihreä kangas näyttikin paremmalta.
Erittäin tyytyväinen olin taskuihin, niistä tuli riittävän isot ja housujen väljä istuvuus on mukava päällä.
Muotinäytöksen jälkeen ehkä poistan lahkeensuista solmiamisnauhat, pelkkä kuminauha lahkeensuussa arkikäytössa toimii paremmin.

Housut muotinäytöksessä, kuvaaja Janita Tuominen.

Farkkutakki Kätevä&Tekevä-messujen muotinäytökseen

Ensimmäisenä kouluprojektina tein asukokonaisuuden Kätevä&Tekevä-messujen muotinäytökseen. Salpauksen tekstiili-ja muotialan opiskelijat ovat perinteisesti tehneet osana opintojaan Kätevän messuille muotinäytöksen, ja niin myös tänä vuonna.

Tämän vuoden muotinäytöksen teema on "Muutos", Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden hengessä. Muotinäytöksen asuihin haettiin inspiraatiota paikallisesta luonnosta, ja muotinäytöksen asut ryhmiteltiin kolmeen osioon: Vesijärvi, Kiikunlähde ja Pesäkallio.

Hyppäsin mukaan Pesäkallion tiimiin, Pesäkallion asuissa oli teemana luonnossa liikkuminen, retkeily ja roskaamisen vähentäminen. (Tiimiläiset olivat tehneet jo suuren määrän työtä Pesäkallion osion camping-teeman ideoinnissa ja värien suunnittelussa ennen minun opiskeluiden alkamista, tässä mielessä sain hypätä mukaan valmiiseen ideaan.)
Tiimillä oli yhteinen värikartta, jonka mukaan asujen materiaalit valittiin.

Pesäkallion tiimin asujen materiaalit ovat muotinäytöksen yhteistyökumppaneiden (Varusteleka, Kierrätyskeskus Kontti) ylijäämäkankaita sekä kierrätysmateriaaleja. Tekemässäni kokonaisuudessa on 4 osaa: farkkutakki, housut, pusero ja liivi. Asukokonaisuuden materiaalit ovat vanhoja farkkuja, vanhoja T-paitoja, sekä ylijäämäkankaat Varustelekasta ja Kontista.

Tein vaatteet omilla mitoilla, koska en halunnut tehdä vain muotinäytöstä varten vaatteita, vaan nämä vaatteet jäävät käyttövaatteeksi itselleni muotinäytöksen jälkeen.

Pesäkallion tiimin moodboard ja värikartta

Farkkutakki:

Päässäni oli pyörinyt pitkään idea kierrätysfarkuista tehdystä maihari-tyylisestä takista, ja se oli ensimmäinen vaate mitä lähdin suunnittelemaan. Kokosin ensin ideoita Pinterestiin kierrätetyistä farkkuvaatteista, niiden rakenteista ja myös maiharitakkien malleista sekä camping-tyylisistä vaatteista.

Ideakuvia suunnittua varten, kuvalähde:Pinterest

Tiesitkö muuten, että yksien farkkuhousujen valmistaminen kuluttaa yli 10 000 litraa vettä? Se vastaa sitä määrää vettä, mitä yksi ihminen juo 17 vuoden aikana. (Eli koko odotetun eliniän juomavedet mahtuu 5 farkkuihin.) Ja yhden puuvillakuitukilon viljeleminen tuottaa jopa 12kg hiilipäästöt.
Materiaali, minkä valmistaminen kuluttaa näin paljon luonnonvaroja, kannattaa siis korjata, kierrättää ja laittaa uusiokäyttöön. 

Luonnos farkkutakista

Halusin tehdä takkiin isot taskut. Luonnossa kulkiessa ei aina ole laukkua mukana, joten tarpeelliset tavarat mahtuvat hienosti mukaan isoihin taskuihin. Myös takin pituus on mietitty niin, että se suojaa tuulelta ja pikku sateilta.

Pohdin farkkutakin rakenteita kestävyyden kannalta. Takki ommellaan farkkukankaan paloista, eli saumoja tulee paljon. Silmää olisi aluksi miellyttänyt saumojen jättäminen ns.raakasaumoiksi, että saumat näkyisivät vaatteeen oikealla puolella ilman huolitteluja. Mutta farkkutakista tulee (muotinäytöksen jälkeen) käyttövaate, ja tiedän miten farkkukankaan huolittelematon reuna lähtee rispaantuaan kun vaatetta pestään ja käytetään. Takin kestävyyden kannalta siis päädyin kuitenkin tekemään tavallisen yhdyssauman, huolittelemaan saumavarat yhteen ja tikkaukset vielä vahvistamaan saumaa.

Tein puvun peruskaavan Grafiksella omilla mitoilla. Kuosittelin kaavan takiksi, lisäsin reilusti väljyyttä, muotolaskokset jätin myös väljyydeksi, levensin helmaa, laskin olkasaumaa ja kainaloa ja muokkasin hihan kaavan pyöriöltä matalammaksi. (Takista en tehnyt protoa, koska takin malli on väljä. Laitoin reilut saumavarat josta sain varaa mahdollisille sovitusmuutoksille.)

Sovitusmuutoksia tuli hieman, hihoja nostettiin 1cm ylemmäksi ja väljyyttä piti ottaa pois miehustasta. En ollut osannut ottaa huomioon sitä, että miten farkkupalojen yhteen ommeltu saumarakenne+tikkaukset jäykistää miehustaa, eikä kangas laskeudu niin hyvin. Tämän kankaan jäykän rakenteen vuoksi takkiin laskettu väljyysvara jäi siis telttamaiseksi, eikä takki näyttänyt hyvältä.

Työvaihekuvia

Farkkutakin työjärjestys:

1. Pura kierrätysfarkut osiin ja leikkaa osista tasakokoisia paloja. Ompele palat yhteen, niin että paloista tulee suunnilleen kaavojen kokoisia paloja "uutta kangasta" (tilkkutäkin tekniikalla). Saumuroi saumavarat yhteen ja tee päälle tikkaukset.

2. Neulaa kaavat kiinni "uuteen kankaaseen" ja leikkaa kangas.

3. Valmista taskut ja kiinnitä ne etukappaleisiin.

4. Ompele olkasaumat, huolittele yhteen. Ompele miehustan ja hihojen sivusaumat, huolittele yhteen.

5. Kiinnitä hihat kädentielle, huolittele sauma yhteen.

6. Ompele miehustan helmakäänne.

7. Ompele kierrätysfarkuista puretut vyötärökaitaleet yhteen niin, että niistä tulee sopivan mittaiset pitkät kaitaleet etureunoihin, pääntielle ja hihansuihin. Kiinnitä kaitaleet etureunoihin ja hihansuihin. Tee tikkaukset.

8. Ompele napinlävet etureunan kaitaleeseen. Kiinnitä napit.

9. Silitä takki ja siisti langanpätkät.

Farkkutakin tasokuva ja poikkileikkauskuvat:

(Tämä on käsin piirretty kuva, tähän tulee jossain vaiheessa Illustrator-kuva.)

Materiaalitiedot ja hoito-ohje:

Kierrätysfarkkuja (kierrätykseen lahjoitettuja osin rikkoutuneita farkkuhousuja)
100% Puuvilla farkkukangas (ei sisällä elastaania)
Metallinen hopeapatinoitu farkkunappi (1€/kpl)

Hoito-ohjeeksi otin saman ohjeen, mikä kierräysfarkuissa oli.

Hinta-laskelma:

Kuva muotinäytöksestä, kuvaaja Tapani Nieminen.

Oma arvio:

Tämä farkkutakki oli minulle todella mieluinen vaate tehdä, jo heti ensimmäisestä suunnitelmasta lähtien. Ehkä siksi, että olin haavellut tämän tyylisen takin tekemisestä ja kierrätysfarkun hyödyntämisestä uudessa vaatteessa jo pitkään. Takki oli suuritöinen, mutta siihen osasin varautua ja sen vuoksi aloitin asukokonaisuuden valmistamisen vaativimmasta päästä, jottei loppupäästä tulisi kamala kiire ennen muotinäytöstä. Etureunan ja hihansuiden huolittelukaitaleen jouduin purkamaan ja tekemään muutamaan kertaan uudestaan. Tämä johtui siitä, että tein kaitaleen farkkujen vyörärökaitaleesta ja vyötärökaitaleet olivat venynyt ylälaidasta. (Farkkuhousujen vyötärökaitaleen ylälaita painautuu vatsaa vasten ja hieman venyy käytössä.)

Farkkutakista tuli mielestäni onnistunut, ja sellainen mitä olin suunnitellut. Ainoa, mitä ehkä tekisin nyt toisin, niin lisäisin takkiin vielä irrotettavan hupun.

Kuva muotinäytöksestä, kuvaaja Janita Tuominen.

Käytetyt tietolähteet:
https://kuluttaja.fi/artikkelit/farkut-nielevat-tuhansia-litroja-vetta/
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1201091

Tervetuloa!

Tervetuloa seuraamaan blogiani! Tämä blogi on osa ammattitutkintoani, ja kirjoittelen tänne opintojeni etenemisestä sekä erilaisista kouluprojekteista.

Teen siis Koulutuskeskus Salpauksessa mittatilausompelijan ammattitutkintoa.
Aiemmin olen jo opiskellut vaatetusalalla ja olen valmistunut pukuompelijaksi vuonna 2003.
Työskentelen korjausompelimossa ja tällä hetkellä teen töitä opintojen ohessa.

Korjaaminen ja kierrättäminen on minulle sydämenasia. Tekemissäni vaatteissa pyrinkin käyttämään mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja, minimoimaan uusien materiaalien käytön ja syntyvän jätteen. Ai miksikö? 

Tekstiili-ja muotiala on globaalisti yksi suurimmista päästöjen tuottajista. Muotiteollisuuden osuus koko maailman hiilidioksidipäästöistä on yli 10%, mikä tarkoittaa enemmän saasteita kuin lento- ja rahtilaivaliikenne tuottaa yhteensä. Päästöjä syntyy materiaalien tuotannosta ja vaatteiden valmistuksesta, sekä kuljetuksista ja vaatehuollosta (kun kuluttaja pesee, kuivaa ja silittää vaatetta).
Arvioiden mukaan kuitenkin kaksi kolmasosaa vaateteollisuuden saasteista syntyy juurikin sieltä materiaalien tuotannosta. Joten siksi haluan käyttää kierrätysmateriaaleja.

Kiitos kun luit tänne asti ja tervetuloa vielä kerran Kierto-Ompeleen kyytiin!

Lähteet:
https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20201208STO93327/tekstiilituotannon-ja-jatteen-vaikutus-ymparistoon-infografiikka

https://www.stjm.fi/toiminta-alueemme/vastuullisuus/ymparistovastuu/

http://poistotekstiilit.fi/vaateteollisuuden-ja-pikamuodin-hiilijalanjalki/