Kaavoituksen näyttötyö

Tein kaavoituksen näyttötyön Lahtelaiselle yritykselle, Cocoonhouselle.

Cocoonhousen vaatteet suunnitellaan ja valmistetaan Lahdessa, eettisesti ja ekologisesti slow fashion-hengessä. Cocoonhousen mallistojen vaatteet ovat euroopassa valmistetuista materiaaleista tehtyjä, kuten puuvilla, pellava, merinovilla ja tencel ja suurimalla osalla materiaaleja on joko GOTS tai Oekö Tex-sertifikaatti. Cocoonhousella mietitään jo suunnittelu- ja kaavoitusvaiheessa Zero Waste menetelmää, ja syntynyt leikkuujäte hyödynnetään mallistojen asusteisiin tai sisustustyynjen täytteeksi.

Minun tehtävänäni oli kaavoittaa ja sarjoa kaksi mekkoa Cocoonhousen uuteen mallistoon, jotka valmistetaan 100% pellavasta.

Ensimmäisenä selvitin ohjeistukseni, eli mitä yrittäjä toivoisi minun tekevän ja missä järjestyksessä ja oliko jotain erityisiä asioita mitä tulisi huomioida. Sainkin hyviä pointteja:
- Mekoissa tulisi olla mahdollisimman yksinkertaiset rakenteet, jotta ne olisivat kustannustehokkaasti ommeltavissa ja myös teollisuuden vaiheompelijan taidoilla toteutettavissa. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. tukikankaita ei käytetä.
- Mekkoihin ei tulisi myöskään vetoketjuja, nopean ompelun ja kustannustehokkuuden vuoksi, joten väljyydet tulisi miettiä erityisen tarkasti, jotta mekot saa puettua hyvin.
- Cocoonhouse käyttää yhdistelmäkokoja XS/S, M/L, XL/XXL ja 3XL ja omia mittoja (ei siis mittataulukkoa N-2001).
- Kaavoituksen lisäksi yrittäjä halusi, että valmistan proton ja Sample-kappaleet mekoista (koossa M/L), mitkä menisivät malleiksi ompelimoon.

Mittataulukot ja peruskaava

Sitten rupesin miettimään mittataulukkoa, miten muunnan Cocoonhousen käyttämät mitat ja yhdistelmäkoot N-2001-mittataulukoon, jotta saan peruskaavan piirrettyä. Otin yhdistelmäkokojen isoimman koon mukaiset mitat, joiden perusteella valitsin mitoiksi D40-mitat ja sitten piirsin peruskaavan. 

Peruskaavan pukuun ja hihaan piirsin ensin 1:4-koossa ja sitten isossa koossa.

Piirsin peruskaavan 1:4 koossa

Kun peruskaavat olivat valmiina pienessä ja isossa koossa, niin sainkin mekkojen mallikuvat Cocoonhouselta ja pääsin aloittamaan kaavan kuosittelua.

Ellen

 Ensimmäiseksi aloin kuosittelemaan kaavoja ”Ellen”-mekkoon.

"Ellen"-mekko

Aloitin muotoilemalla mallinuken päälle pääntien linjoja ja yläosan sauman korkeutta. Kun olin muotoiluun tyytyväinen, kuosittelin sen kaavaan.

 Ensiksi tein kuosittelun suunnitelman 1:4 koossa ja sitten varsinaisesti isossa koossa.

Sitten sovitin vielä kuosittelemaani kaavaa mallinuken päälle ja tässä vaiheessa huomasin, että pääntien leveys oli ehkä hieman nafti, niinpä levensin kaavaan pääntietä. Sitten aloin valmistamaan protoa.

Sovitin kaavan mallinukelle

Proton leikkuusuunnitelma

Proto lakanakankaasta

Tein proton lakanakankaasta ja sitten kävin Cocoonhousella sovittamassa proton. Sovituksessa todettiin, että pääntietä tulisi laskea keskeltä edestä vielä hieman alas sekä väljyyttä tarvittaisiin lisää pukemismukavuuden vuoksi (mekossa ei ole vetoketjua). Väljyys lisättäisiin sivusaumoihin.

Proton sovitus

Sovitusmuutoksena pääntietä laskettiin pari senttiä alemmas ja lisättiin sivusaumoista väljyyttä

Sitten tein kaavaan sovitusmuutokset ja sen jälkeen tein mekosta vielä Sample-kappaleen Cocoonhousen ompelimolle. Samplen materiaali oli Cocoonhousen vanhan malliston kankaita, eli väri ei vastaa uuden malliston värejä, mutta muuten materiaali on sama 100% pellava.

Sample sovitettiin myös vielä kerran kaavamuutosten jälkeen, mutta siinä ei enää tullut kaavamuutoksia.

Sample pellavakankaasta 

Alma

Seuraavaksi rupesin tekemään toista mekkoa, ”Almaa”.

 ”Alma”-mekkoon ei tule hihoja, joten aloitin työn nauhoittamalla ja muotoilemalla kädentien linjoja mallinukelle. 

"Alma"-mekko

Mekko on malliltaan melko väljä ja päätie avara, jotta se on mahdollista pukea päälle ilman vetoketjua. Mutta mekon väljyys tarkoittaa sitä, että kädentie tulee kaavoittaa huolella, ettei esim.rintaliivit näy ikävästi kädentien aukosta. Sitten kuosittelin kaavan ja sovitin vielä kaavaa mallinukelle.

Sovitin kaavan mallinukelle

Kun kaava näytti hyvältä mallinuken päällä, siirryin valmistamaan Samplea mekosta. Mekko lähti sovitukseen yrittäjälle, itse en päässyt mukaan sovitustilanteeseen, mutta siinä tuli yksi kaavamuutos, kädentien kaarta fiksattiin vielä ja mallimuutoksena mekkoon lisättiin halkiot sivusaumoihin. 

Sample "Almasta"mallinuken päällä

Kädentien korjaus

Sitten korjasin kaavan ja kun kaikki kaavat olivat tarkastettu ja korjattu, siirryin sarjonnan pariin.

Sarjonta
Sarjontaa en ollut ennen tehnyt, se ei sisältynyt perustutkintooni, joten oli tässä aivan uuden asian edessä.
Tein sarjonnan itsenäisesti koulussa saatujen monisteiden ja ohjekirjan perusteella, ja eihän se aivan kerralla mennyt maaliin. Ensiksi pääntien sarjontojen suunnat olivat pielessä, ja jouduin tekemään yläosiin sarjonnat uusiksi.
Kun sain sarjonnan tehtyä ohjekirjan mukaan (ja olin käyttänyt siihen yli 18 tuntia), tarkistutin vielä sarjonnan yrittäjällä.
Hän katsoi ne läpi ja totesi etteivät ne näyttäneet hänen silmäänsä sopivilta Cocoonhousen vaatteisiin, ja koska hänellä on 20 vuoden kokemus sarjonnasta, otin mieluusti vastaan kaikki ”gurun” neuvot.

 
Yrittäjä opettikin sitten minulle ”Saksalaisen” sarjotavan, ja tämä jotenkin loksahti minunkin logiikkaan mainioisti, ja tämän ohjeen perusteella sitten sainkin kaikki sarjonnat tehtyä nopeasti ja oikein.

Itsearviointi kaavoituksesta:

Kaavoittaminen on ollut minulle aina hitain ja työläin vaihe vaatteen valmistuksessa ja se olikin yksi motivaatio lähteä opiskelemaan uudelleen, halusin ja haluan edelleen kehittyä kaavoittamisessa.
Näissä mekkojen kaavoituksissa ja kuositteluissa onnistuin mielestäni hyvin, kovin suuria muutoksia ei tullut kumpaankaan mekoista. Olin tyytyväinen erityisesti siihen, että peruskaavat sain jo tosi sukkelasti valmiiksi.

Sarjonta oli tässä työssä ehdottomasti vaikein osuus, mutta sainpahan siinä opittua paljon uutta ja seuraava sarjonta sujuu varmasti jo mutkattomammin.
Haasteensa tässä työssä toi omat terveysongelmat sekä Covid-tartunta, mikä tarkoitti sitä että laatimani aikataulu ei pitänyt loppupäässä, enkä päässyt toisen mekon sovitukseen. Sain kuitenkin luvan koululta käyttää kesälomaa siihen, että sain kaikki työt tehtyä valmiiksi ja luovutettua kaavat ja samplet ajoissa Cocoonhousen käyttöön.

 

 

Sanasto:

Slow Fashion= Hidas muoti, vastaveto pikamuodille. Hitaalla muodilla pyritään edistämään kestävää kehitystä.

Tencel= Lyocel, selluloosan muuntokuitu, joka saadaan eucalyptus-puusta. Tencelin valmistuksessa käytetyt kemikaalit voidaan käyttää uudelleen ja Tencelin valmistuksessa käytetään noin kertaa vähemmän vettä kuin puuvillan valmistuksessa.

Gots-sertifikaatti= Global Organic Textile Standard, tekstiilien ekologisuuden ja eettisyyden sertifikaatti. Sertifikaattia valvoo ulkopuolinen, riippumaton taho. GOTS-kriteereissä huomioidaan myös eläinten ja ihmisten hyvinvointi ja lapsityövoiman käyttö on kielletty. Sertifikaatti myönnetään ainoastaan luonnonmukaisesti viljellyille luonnonkuiduille (luomu).

Oekö Tex-sertifikaatti= kansainvälinen ympäristö- ja tuoteturvallisuusmerkki, sertifikaatin myöntää riippumaton tutkimuslaitos. Sertifikaatti rajoittaa haitallisten kemikaalien käyttöä koko tuotantoketjussa.

Zero Waste= nollajätemetodi, ajattelutapa joka kannustaa vähentämään jätettä ja kehittämään metodeja, joissa jätettä ei synny lainkaan. Vaateteollisuudessa Zero Waste tarkoittaa sitä, että vaate suunnitellaan ja kaavoitetaan siten, että kankaan leikkuujätettä ei synny tai että leikkuujäte saadaan hyödynnettyä muualla, eikä se päädy jätteeksi.

 

Lähteet:

https://cocoonhouse.fi

https://ekohelsinki.fi

https://luonnonvaate.fi/tencel-niin-mika

https://zwf.fi

https://www.anniinanurmi.fi/timo-rissanen-zero-waste

https://www.iskaava.fi/fi-en-kaavoitussanasto

 

In English:

I was commissioned to make patterns for a Company in Lahti, Cocoonhouse. I would make patterns for two dresses, and these dresses would come to Cocoonhouse's new collection and are made of linen.

In addition to drawing patterns, I should do grading them to all cocoonhouse`s size range: XS/S, M/L, XL/XXL and 3XL.
I made patterns for both dresses the same way, first outlining a model over a mannequin. Then I drew the master pattern, altereted it, fitted the pattern over the mannequin, and finally made a sample of the dress.
After the sample was fitted and found that patterns were good, I graded patterns manually to all sizes.
I'd never done pattern grading, and I learned a lot of new things here.
All in all, this was a pleasant and educational job and I am happy with the patterns I have made.